Menettääkö Eurooppa asemaansa lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysympäristönä?

Viime vuosien luvut osoittavat huolestuttavassa määrin, että Yhdysvallat ja Kiina vetävät entistä enemmän lääkealan tutkimusta ja tuotekehitystä. Globaali kilpailu life science -alan investoinneista on kovaa, ja Eurooppa näyttää menettävän asemaansa kilpailukykyisenä toimintaympäristönä.

Tämä suunta on huolestuttava niin Euroopan maiden, koko EU:n talouden, ja ennen kaikkea eurooppalaisten potilaiden näkökulmasta.

Eurooppalaisten kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää, missä uusien lääkehoitojen ja rokotteiden kehitys tapahtuu. On yhä huomattava määrä sairauksia, joihin ei ole olemassa toimivaa hoitoa, ja siellä, missä tutkimusta tehdään, potilaat saavat uudet hoidot nopeammin käyttöönsä. Samalla EU-maat hyötyvät tutkimusinvestoinneista uusina työpaikkoina, verotuloina ja osaamispääoman kasvuna.

Euroopan päätöksentekijöiden onkin syytä kaikin keinoin tavoitella sitä, että Eurooppa on selkeä johtaja lääketieteellisissä innovaatioissa ja houkutteleva paikka investoida ja tehdä tutkimusta. Myös Suomen tulee olla erityisen aktiivinen eurooppalaisessa terveyspolitiikassa juuri nyt, sillä EU-lääkelainsäädäntöä ollaan uudistamassa merkittävästi tulevien vuosien aikana.

EU:n lääkelainsäädäntöuudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. Niitä ovat mm. innovaatioiden tukeminen, lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus sekä ympäristön kuormituksen vähentäminen. Niin tässä kuin muissakin isoissa lainsäädännön uudistuksissa on kuitenkin riskinsä, ja on huolehdittava, että lainsäädäntöä muokattaessa Eurooppa ei menetä asemaansa tutkimusympäristönä muille maanosille.

Tutkivan lääketeollisuuden näkökulmasta olennaista on, että lainsäädännön kannusteet tutkimukselle säilyvät. Lääketutkimuksen kannusteita ovat esimerkiksi lääkkeiden dokumentaatiosuoja ja harvinaislääkkeiden mahdollisuus saada harvinaislääkestatus.

Tärkeää on myös varmistaa, että uudet innovatiiviset hoidot otetaan jäsenmaissa aktiivisesti käyttöön. Investoimalla kehittyviin lääkehoitoihin voidaan tuottaa terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä ihmisille. Euroopassa toimiva ja valmistava teollisuus myös lisää omavaraisuuttamme ja parantaa kykyämme vastata yllättäviinkin kriiseihin. Lääkkeiden saatavuuden huomioiminen on tärkeää. Lääkelainsäädännön uudistuksen tulee tukea saatavuutta myös pienillä markkinoilla kuten Suomessa.

Vaikuttaminen EU:n lääkelainsäädäntöön on tärkeää myös Suomen kasvun näkökulmasta. Suomi tarvitsee kipeästi investointeja, ja siksi Suomen on syytä asemoitua vahvasti innovaatioita kannustavien maiden joukkoon. Jos terveysalan tutkimus ja tuotekehitys kukoistaa Euroopassa, on Suomellakin mahdollisuus saada alan investoinnit vielä nykyistäkin suurempaan kasvuun. 

***
Lainsäädännön uudistaminen on yksi merkittävimmistä toimenpiteistä Euroopan komission lääkestrategiassa. Komissio on ilmoittanut antavansa ehdotuksensa päivitetyksi lainsäädännöksi keskiviikkona 26. huhtikuuta. Lainsäädäntöehdotukset uudistavat vanhat ihmislääkeasetuksen ja -direktiivin sekä niihin yhdistettävät harvinais- ja lastenlääkeasetukset.