Lisää potilasturvallisuutta diagnostiikkaa parantamalla – Oikea diagnoosi on turvallisuuden tae

Potilaan lääkehoidon suunnittelu sekä toteutus nojaa oikeaan diagnoosiin – vain näin voidaan varmistua siitä, että potilas hyötyy mahdollisimman hyvin lääkehoidostaan.
 

Diagnostiset virheet saattavat johtaa vääränlaiseen lääkitykseen

Diagnostinen virhe tarkoittaa sitä, että potilaan terveysongelmalle ei saada oikeaa ja oikea-aikaista selitystä ja hoitoa. Diagnoosi saattaa viivästyä, olla virheellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan tai diagnoosia ja sen merkitystä ei avata potilaalle. Diagnostiset virheet saattavat johtaa vääränlaiseen lääkitykseen esimerkiksi niin, että koko lääkehoito on potilaalla tosiasiallisesti olevaan sairauteen sopimaton tai että määrätty lääkeannos on virheellinen. Lääkehoidolla ei silloin saavuteta toivottuja tuloksia, potilaalle saattaa tulla lääkkeistä haittavaikutuksia ja itse diagnosoimaton tila saattaa vääränlaisen hoidon aikana pahentua.
 

Tarkkana diagnoosia tehdessä – uusi sairaus vai lääkkeen aiheuttama haittavaikutus?

Lääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia voi välillä olla hankala tunnistaa. Potilas saattaa kertoa oireistaan tai hänellä havaitaan epänormaaleja laboratorioarvoja, jotka voivat sopia johonkin sairauteen. Jos terveydenhuollon ammattilainen tai potilas itse ei osaa epäillä potilaan terveydentilassa tapahtuneita muutoksia jonkin lääkkeen aiheuttamiksi, saatetaan päätyä virheellisesti diagnosoimaan uusi sairaus.

Ajantasainen lääkityslista, jossa on merkittynä kaikki lääkärin määräämät reseptilääkkeet, käytössä olevat itsehoitolääkkeet, ravintolisät, rokotteet sekä lääkeaineallergiat, auttaa terveydenhuollon ammattilaista diagnoosihetkellä. Myös kattavat tiedot potilaan sairaushistoriasta sekä mahdollisista aiemmista lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista ehkäisevät väärien diagnoosien tekoa. Jos herää epäily lääkkeen aiheuttamasta haittavaikutuksesta, on syytä tehdä jatkoselvittelyjä ja tarvittaessa laboratoriokokeita tai kuvantamistutkimuksia ennen uuden diagnoosin tekemistä tai uusien lääkkeiden määräämistä.
 

Lääkkeiden haittavaikutuksista ilmoittaminen lisää myös diagnostista turvallisuutta

Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Läheskään kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan niitä koe tai haittavaikutukset ovat ohimeneviä tai niin lieviä, että lääkitystä voidaan jatkaa. On tärkeää, että epäillyistä haittavaikutuksista ja lääkkeiden käyttökokemuksista ilmoitetaan – tämä lisää myös diagnostista turvallisuutta, kun tieto lääkkeiden haittavaikutuksista ilmoitusten myötä koko ajan lisääntyy. Haittavaikutusilmoituksen voi tehdä kuka tahansa lääkkeen haittavaikutuksen tietoonsa saanut henkilö, myös lääkkeen käyttäjä. Pelkkä epäily lääkkeen haitallisesta vaikutuksesta riittää ilmoituksen tekemiseen. Ilmoitukset tehdään joko Fimealle tai lääkkeen myyntiluvanhaltijalle.

Oikea diagnoosi on turvallisuuden tae – myös lääkehoidon onnistumisen näkökulmasta.

Lisälukemista & lähteitä:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen sivut teemapäivälle: Maailman potilasturvallisuuspäivä 17.9.2024 - Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Malli lääkityslistalle (fimea.fi)
Haittavaikutusten ilmoittaminen Fimealle: Haittavaikutuksista ilmoittaminen - Fimea.fi - Fimea
Myyntiluvanhaltijoiden yhteystiedot löydät esimerkiksi lääkkeen pakkausselosteesta tai valmisteyhteenvedosta.