Lapset ansaitsevat tutkittua lääkehoitoa siinä missä aikuisetkin

Lapsi ei ole pieni aikuinen. Lääkkeet vaikuttavat eri tavoin lapsen elimistössä kuin aikuisen. Lääkeaineiden vaikutuksen ja annoksen lisäksi lapsilla erityistä huomioita tulee kiinnittää lääkkeen annostelutapaan. Pieni lapsi ei esimerkiksi välttämättä pysty nielaisemaan isoa tablettia. Tutkimatta lääkevalmistetta myös lapsilla, ei lääkehoidosta välttämättä saada odotettuja hyötyjä ja toisaalta se saattaa aiheuttaa odottamattomia haittoja.

Kuitenkin vielä vuonna 2023 lääkehoitoja tarvitsevista lapsista joka toinen hoidetaan sellaisella lääkkeellä, jota ei ole tutkittu lapsilla. Vastasyntyneiden kohdalla reilusti suurin osa hoidoista ei ole tutkittuja. Toinen ääripää on aikuiset, joiden lääkehoidoista 99 % on tutkittuja juuri aikuispotilailla.

Lastenlääkeasetus

Vuoden 2007 alussa EU:n kaikissa jäsenvaltioissa astui voimaan Lastenlääkeasetus. Asetus velvoittaa lääketeollisuuden tutkimaan kaikki uudet aikuisten lääkkeet myös lapsilla ja nuorilla, jos EU:n lääkeviranomaiset katsovat ne heille tarpeellisiksi ja välttämättömiksi joko samassa tai jossain muussa käyttöaiheessa. Asetus myös suojelee lapsia turhilta tutkimuksilta.

Miksi Lastenlääkeasetuksesta huolimatta tilanne edelleen on näin huono 16 vuotta myöhemmin?

Lääkkeen kehittäminen kestää yleensä 10–15 vuotta. Monet lasten tutkimukset ovat viivästyneet pääosin resurssipuutteiden vuoksi, sillä niin osaavaa tutkimushenkilökuntaa kuin lasten tutkimuksia tekeviä keskuksia on vähän.

Sairaaloiden ja rahoittajien silmissä lastentutkimuksia ei myöskään nähdä niin tärkeinä ja taloudellisesti kannattavina kuin isojen potilasmäärien tutkimusten. Suomessa yhä edelleen suuri osa kliinisiä tutkimuksia tekevistä tutkijoista joutuu tekemään tutkimuksen oman päivätyönsä ohessa. Lisäksi terveydenhuollon resurssien puutteessa ensimmäisenä yleensä leikataan tutkimushenkilökunnasta.

Suomessa lasten lääketutkimusten järjestämisen näkökulmasta yhteiskunnan lähtötilanne on kuitenkin hyvä. Ihmiset ovat koulutettuja ja ymmärtävät tutkimuksen tärkeyden, jolloin perheet lähtevät tutkimuksiin mukaan helpommin. Suomessa tutkimus on laadukasta ja tutkimuspotilaat pysyvät tutkimuksissa hyvin. Paljon on tehty: meillä on laadukkaat lastentutkimusyksiköt, lastentutkimusverkosto FINPEDMED ja nuoria on alettu osallistamaan jo tutkimusten suunnitteluvaiheessa.

Toiveet hallitusneuvotteluihin ja hyvinvointialueille

Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin 2021. Yksi strategian kolmesta pääajatuksesta on turvata haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema ja tunnistaa heidän tarpeensa paremmin. Sairaat lapset, jos ketkä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. 
Lasten lääketutkimuksen toimijoita meillä jo on, he tarvitsevat vain resursseja toimia. Se on samalla investointia tulevaisuuteen, kun saadaan sairastuneille lapsille ja nuorille terve tulevaisuus.

Meneillään on EU-lääkelainsäädännön uudistus, josta komissio on juuri antanut ehdotuksensa. Jokaisen suomalaisen päättäjän tulisikin osaltaan EU-keskusteluissa varmistaa, että ylipäätään lääketutkimuksen, saati sitten lastenlääketutkimusten kannusteita ei heikennetä nykyisestä Euroopan valtioissa ja erityisesti Suomessa.