Laatu- ja vaikuttavuustieto tuo oikean hoidon oikeille potilaille – ja siihen tarvitsemme laaturekistereitä

Tulevat muutokset ovat mittavia ja ulottuvat työsuhteista tietojärjestelmiin. Myös yhteiskunnan odotukset palvelujärjestelmän muutoksille ovat kovat. Toimiin on ryhdyttävä, jotta alueen erilaiset potilastietojärjestelmät saadaan toimimaan yhteen. Kehitystyön on arvioitu maksavan jopa satoja miljoonia euroja eli investoinnit ovat valtavia.

On siis syytä varmistaa, että tieto, jota järjestelmien avulla käsitellään ja siirretään, palvelee montaa eri tarkoitusta ja tuottaa myös tarvitsemaamme sairauskohtaista tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

Laaturekisterit auttavat kohdentamaan hoidon ja resurssit oikein

THL sai muutamaksi vuodeksi erillisrahoituksen laaturekisterien pilotoimiseksi. Työ on ollut merkittävä ja sen alla on syntynyt useita, kauan kaivattuja laaturekistereitä. 

Parhaimmillaan kansalliset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit yhdistävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot ja tarjoavat näkymän koko hoitopolkuun. Kertyvää tietoa voidaan tutkia ja hyödyntää hoidon ja hoitopolkujen kehittämiseen.

Laatu- ja vaikuttavuusdataa käytetään myös erilaisten potilasryhmien tunnistamiseen. Esimerkiksi THL:n koordinoimassa diabetesrekisteristä voidaan vaikkapa tunnistaa ne nuoret potilaat, joilla tyypin I diabetes ei ole tasapainossa.

Tiedon avulla taas voidaan suunnata tehostettuja tukitoimia juuri tälle ryhmälle, joilla on kasvanut riski henkeä uhkaavaan ja tehohoitoa vaativaan happomyrkytystilaan. Nuoren diabeetikon riski lisäsairauksiin pienenee ja yhteiskunta säästää tehohoidon kustannuksissa. Parhaimmillaan toimet säästävät nuoren ihmisen turhalta ennenaikaiselta kuolemalta.

Laaturekistereille tarvitaan pysyvä rahoitus

THL on erillisrahoituksen turvin yhdessä asiantuntijoiden kanssa rakentanut noin kymmenen sairauskohtaista laaturekisteriä. Hyvin rakennetut järjestelmät tuovat jo nyt laatu- ja vaikuttavuustietoa, mutta työ on vasta alussa. 

Tämä työ uhkaa nyt valua hukkaan, jos rahoitus loppuu. Alueellisen vertailtavuuden varmistamiseksi laaturekisterien kehittäminen vaatii kansallista koordinaatiota ja siksi työlle tulisi varmistaa pysyvä rahoitus. THL on arvioinut tarvitsevansa koordinaatioon 4–5 miljoonaa euroa vuodessa.

Maksamme terveydenhuollostamme yli 20 miljardia euroa joka vuosi. Olisiko paikallaan satsata tarvittava 4–5 miljoonaa euroa laaturekistereihin, jotka kuvaavat, mitä niillä investoinneilla on saatu aikaan ja jotka auttavat kehittämään ja ohjaamaan hoitoa nykyistä tehokkaammin.