17.02.2025 | Timo Seppälä, yhteiskuntasuhdejohtaja, Amgen sivuliike Suomessa
Lääkkeet ovat kuin autonrenkaan pultit – ne tarvitaan, mutta samalla myös hyvä auto
Elämänlaatu, työ- ja toimintakyky ja terveys ovat kestävän yhteiskunnan peruspilareita. Ne määrittävät niin sosiaalisen kuin taloudellisen kestävyyden. Yhteiskunta rakentuu yksilöistä, ja terveys syntyy kyvystämme ennaltaehkäistä ja hallita sairauksia. Olemme olleet nokkelia torjumaan ja himmentämään sairauksia ja kehittämään uusia keinoja niiden hoitamiseen. Tämä on innovatiivisuutta, ja lääkeinnovaatiot ovat kehityksessä keskeisessä roolissa.
Lääkkeiden vaikuttavuuden todistustaakka omaa luokkaansa
Lääkkeiden vaikuttavuus on ankaran testauksen kohde aina molekyylin kehityksen ensimmäisistä vaiheista valmiin lääkkeen myyntilupaan ja korvattavuuspäätöksiin asti – ja vielä sen jälkeenkin. Lääkkeisiin kohdistuva vaikuttavuuden todistustaakka on aivan omaa luokkaansa verrattuna muuhun terveydenhuoltoon. Vaikuttavuuden arvioinnissa ei tulisi kuitenkaan keskittyä pelkästään lääkkeisiin, vaan nähdä koko hoitoketju ja sen osatekijät.
Lääkkeet ovat kuin autonrenkaan pultit: ilmankin voi ajaa, mutta matka katkeaa nopeasti. Toisaalta hienoimmatkaan pultit eivät auta, jos auto on kehnosti rakennettu tai huoltamaton. Sama pätee terveydenhuoltoon – hoidon vaikuttavuus on lopputulos jokaisen osa-alueen optimaalisesta suorituksesta. Liiallinen painotus vain lääkkeiden arviointiin jättää huomiotta muun hoitoketjun parantamisen mahdollisuudet.
Hoitoketjun muut osat eivät pysy lääkekehityksen tahdissa
Nykyjärjestelmässä suurimmat vaikuttavuuden lisäykset saataisiin tarkastelemalla kokonaisuutta – miten terveydenhuollon eri osa-alueet toimivat yhdessä ja miten kustannukset jakautuvat vaikuttavasti. Innovatiiviset lääkehoidot tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta niiden täyttä potentiaalia ei hyödynnetä, mikäli terveydenhuolto ei kehity niiden mukana. Tällä hetkellä vaikuttavuuden lisäys jää osittaiseksi, koska hoitoketjun muut osat eivät pysy lääkekehityksen tahdissa.
Tekoälyn, tietotekniikan ja geneettisen tiedon hyödyntäminen voi muuttaa tilanteen. Meillä on valtava määrä terveystietoa, ja sen älykäs hyödyntäminen voisi nostaa hoidon yksilölliselle tasolle. Suuri osa lääkeinnovaatioiden tuomasta lisäarvosta riippuu siitä, kuinka hyvin tunnistamme potilaan ja määritämme hoidon oikea-aikaisuuden. Myöhässä ja väärälle potilaalle annettu hoito on kuin väärän kokoinen hanska pakkasella – se ei lämmitä, ja resurssit menevät hukkaan.
Suomesta geneettisen tiedon hyödyntämisen edelläkävijä
Erityisesti geneettisen tiedon hyödyntämisessä Suomella olisi mahdollisuus ottaa globaali kärkipaikka. Biopankkien edelläkävijänä voisimme houkutella arvokkaita lääketutkimuksia, nopeuttaa lääkekehitystä ja hallita innovatiivisten hoitojen käyttöönottoa entistä paremmin. Sääntö-Suomen sijaan voisimme olla innovaatioiden superalusta ja näyttää muulle maailmalle.
Mutta tämä vaatii myös rohkeutta investoida terveydenhuoltoon. Kyse ei ole velalla elämisestä, vaan oikeiden prioriteettien asettamisesta. Liian usein jumiudumme rakenteisiin ja byrokratiaan sen sijaan, että keskittyisimme lopputulokseen ja kokonaisratkaisujen vaikuttavuuteen.
Otetaan mallia Belgiasta ja tilkitään vuotava sote-veneemme
Suomessa on tapana katsella Ruotsiin, mutta tällä kertaa kannattaisi ottaa mallia Belgiasta. Belgian hallitus on linjannut terveysministerinsä Frank Vandenbrouckin johdolla, että maa aikoo säilyttää johtavan asemansa biolääketieteen saralla, nopeuttaa innovatiivisten hoitojen käyttöönottoa ja vahvistaa kliinisen tutkimuksen kilpailukykyä. Mitä tekee Suomi? Katsomme vierestä, kun muut leipovat ja syövät kakun.
Sote-veneemme vuotaa vaikuttavuutta, mutta emme tilkitse reikiä, vaan mietimme mistä saisimme lisää äyskäreitä. Olisin onnellinen, jos terveydenhuollon vaikuttavuus nähtäisiin kokonaisuutena, jossa jokainen vaikuttavuuden elementti tunnistetaan ja optimoitaisiin. Olisin onnellinen, jos terveys nähtäisiin Suomessa elinkeinopolitiikan ajurina – kuten Belgiassa. Olisin onnellinen, jos voisin kansainvälisillä foorumeilla ylpeänä sanoa, että Suomessa terveys on asetettu etusijalle.
Emme ole perillä, mutta suunta on meidän päätettävissämme.
Näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta Amgenin näkemyksiä.
