Kumpaa sinä priorisoisit: akuutin sydänkohtauksen hoitamista vai seuraavan sydänkohtauksen ennaltaehkäisyä?

Vastakkain ovat muun muassa avun saaminen vakavaan henkeä uhkaavaan tilanteeseen kuten sydänkohtaukseen, sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden oireiden selvittäminen sekä sairauden parantaminen ja oireiden lievittäminen.⁽¹⁾

Valintakysymyksellä pyritään kuvaamaan tilannetta, jonka äärellä olemme yhteiskuntana: hyvinvointialueiden vastuulla olevilla terveydenhuollon palveluille on enemmän käyttökohteita kuin mihin rahat ja henkilökunta riittävät. Mutta onko terveydenhuollon resurssien jakaminen tosiaan nollasummapeliä, jossa vastakkain ovat akuutin sydänkohtauksen hoitaminen ja seuraavan sydänkohtauksen ennaltaehkäisy? Minun vastaukseni on, että ei ole.

Järkevä priorisointi vaatii kokonaiskuvan ymmärtämistä

Moni suomalainen tuntee tarinan hölmöläisten peiton jatkamisesta. Tarinassa hölmöläiset jatkoivat liian lyhyttä peittoa leikkaamalla peiton yhdestä päästä suikaleen ja ompelemalla sen kiinni toiseen päähän. Harkitsemattomasti tehtynä terveydenhuollon priorisoinnista voi tulla hölmöläisen peiton jatkamista. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on monimutkainen kokonaisuus, jossa säästöt yhdessä kulmassa voivat aiheuttaa kustannuksia toisaalla. Näiden kokonaisvaikutusten ymmärtäminen on välttämätöntä, kun käymme keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista ja yritämme saada rajalliset resurssit riittämään.

Hätiköity terveydenhuollon eri osa-alueiden asettaminen vastakkain voi johtaa kalliiksi tuleviin virhepäätelmiin. Esimerkiksi mainittuun sydänkohtauksen akuuttihoitoon kuten pallolaajennukseen käytetyt resurssit menevät osin hukkaan, jos jatkoseuranta laiminlyödään, riskitekijät jätetään hoitamatta ja potilas on pian uudestaan operoitavana. Sydänkohtauksen osalta uusintatapahtuma tapahtuu noin joka viidennen potilaan kohdalla jo vuoden päästä ensimmäisestä tapahtumasta ⁽²⁾. 

Olennaiseksi nousee tietoon pohjautuva päätöksenteko, jotta osaamme yhtäältä ottaa uudet vaikuttavat keinot käyttöön ja toisaalta karsia nykyisistä vähähyötyisistä terveydenhuollon menetelmistä ja toimintatavoista. Näin suomalaisella yhteiskunnalla on mahdollisuus kulkea sekä kohti kestävämpää taloudellista perustaa että ennen muuta terveempää väestöä.

Lääkeinnovaatiot säästävät kuntoutuksessa, sairaspäivärahoissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä

Lääkkeet ovat tärkeä työkalu terveydenhuollon ammattilaisten työkalupakissa, kun vastaanotolla mietitään ratkaisua potilaan oireiden lievittämiseen ja parantamiseen. Vaikka lääkehoidot ovat kehittyneet viime vuosina kovaa vauhtia, niiden osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on pysynyt varsin vakaana, noin 15 prosentissa.⁽³⁾

Myös lääkkeiden käyttöä arvioitaessa on tärkeää ymmärtää kokonaiskuva eli kunkin hoidon arvo potilaalle, terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.

Nordic Healthcare Group selvitti lääketeollisuuden toimeksiannosta viimeksi kolme vuotta sitten uusien lääkehoitojen vaikutusta yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin ja potilaiden hoitotuloksiin viidessä sairausryhmässä, joissa hoidot olivat selvitysajankohtana kehittyneet erityisen paljon.

Raportin mukaan uusien vaikuttavien lääkehoitojen tulo markkinoille oli hieman lisännyt lääkekustannuksia näissä sairausryhmissä, mutta samalla potilaiden tarve kuntoutukselle, Kelan sairaspäivärahoille ja työkyvyttömyyseläkkeille oli vähentynyt ja työ- ja toimintakyky parantuneet. Satsaus uuteen innovaatioon oli siis ollut paitsi inhimillisesti tärkeä myös yhteiskunnalle kokonaisuudessaan kannattava.⁽³⁾

Ikääntyminen vaatii innovaatioita – hoivatarve kasvaa, työvoima supistuu

Jotta rajallisten resurssien priorisoinnissa onnistutaan, tarvitaan tietoa siitä, 1) mitkä ovat sairauden hoitamattomuuden inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset, 2) mitä hyötyä ja kustannuksia nykyiset terveydenhuollon toimintatavat tuottavat ja 3) mitä hyötyä uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla voidaan saavuttaa potilaiden ja yhteiskunnan näkökulmasta ja paljonko niihin kannattaa siis investoida.

Oman kierteensä priorisointikeskusteluun tuo maamme väestökehitys. Tulevina vuosikymmeninä hoivan tarve tulee Suomessa kasvamaan kovaa vauhtia samalla, kun työvoiman määrä vähenee.

Tässä tilanteessa vanhoihin keinoihin panostaminen ei välttämättä enää toimikaan entiseen tapaan, sillä ammattilaisten määrän lisääminen ei useinkaan ole realistinen ratkaisu hoidon kehittämiseen. Sen sijaan tarvitaan keinoja parantaa potilaiden terveydentilaa tavalla, joka vapauttaa ammattilaisia muihin töihin. Tähän uudet vaikuttavat lääkehoidot ja digitaaliset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia.

Oikea hoito, oikealle potilaalle, oikeaan aikaan

Pitäisikö terveydenhuollossa siis keskittyä akuutin sydänkohtauksen hoitoon vai seuraavan sydänkohtauksen ennaltaehkäisyyn?

Oma vastaukseni on, että ikääntyvässä Suomessa näitä kahta ei voi, eikä saa asettaa vastakkain. Akuutin sydänkohtauksen hoitaminen on välttämätöntä ihmishengen pelastamiseksi. Samalla on niin, että jos jätämme ennaltaehkäisyn tekemättä, resurssit loppuvat pian myös akuuttitapausten hoitamiseen.

Olennaista onkin osata kohdistaa oikeat hoidot oikeille potilaille oikeaan aikaan, jotta voimme pitää suomalaiset entistä työ- ja toimintakykyisempinä entistä pienemmän ammattilaisjoukon voimin. Näin ammattilaisten työpanos saadaan suunnattua sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan.

Jos uusilla menetelmillä voidaan vähentää tarvetta kalliille erikoissairaanhoidon operaatioille ja sairaalajaksoille tai parantaa ihmisen työkykyä ja pärjäämistä kotona, ne ovat todennäköisesti hyvin perusteltu investointi ikääntyvässä Suomessa, joka juuri nyt pohdiskelee näitä terveyden ja talouden suuria kysymyksiä kulkiessaan kohti aluevaaleja.
 

Lähteet:
1. https://stm.fi/-/kansalaiskysely-milla-periaatteilla-julkisten-sosiaali-ja-terveyspalveluiden-tarjoamisesta-mielestasi-pitaisi-paattaa-
2. Jernberg T. ym. Cardiovascular risk in post-myocardial infarction patients: nationwide real world data demonstrate the importance of a long-term perspective. European Heart Journal (2015) 36, 1163–1170
3. https://www.laaketeollisuus.fi/media/julkaisut/esitteita-ja-raportteja/laakken-arvo-2022-loppuraportti.pdf