Kommentti EVA:lle: sopeutusten rinnalle TKI-kasvuruiske ja pidemmät työurat

Selvityksen avainväitteen voi kiteyttää siihen, että Petteri Orpon hallitus ei onnistu tavoitteessaan pysäyttää julkisen talouden velkaantumista ilman eläkkeitä ja terveydenhuoltoa koskevia merkittäviä sopeutuksia.

Julkisen talouden velanhallinnan tarpeesta olemme varmasti laajasti Suomessa yhtä mieltä. Tavoitetta kohti auttavista välineistä on sitten suurempaa mielipidehajontaa.

Kun tarkastellaan julkisen talouden tilaa ja erilaisten ”kustannuserien” volyymejä, niin Pyykkönen osoittaa sormensa kiistatta keskeisiin menoihin ja menopaineisiin. Samalla voi perustellusti katsoa aivan samoja julkisen talouden tekijöitä toisesta näkökulmasta: sopeutusten sijaan tulopohjan vahvistamisen kautta. Tarvitaan kasvuruiske sekä pidempiä työuria. Jälkimmäistä raportti toki myös koskettaa.

Väitän lääketeollisuuden olevan yksi Suomen kasvun moottoreista. Alamme tekee Suomeen vuodessa 260 miljoonan euron tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Samalla syntyy hyvinvointia lisääviä innovaatioita. Työllistämme ja tuemme talouskasvua.

Suomi tavoittelee yksityiseltä sektorilta jatkossa 400 miljoonan euron TKI-lisäpanostuksia vuosittain. Tavoite on hyvä. Tästä tutkimusvaltainen lääketeollisuutemme voisi hoitaa neljäsosan eli 100 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi merkittävä kasvuruiske. Toimialamme on valmis kasvutalkoisiin.

Palataan sitten eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon. Lääketeollisuuden näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on muistettava alkuperäinen tavoite: suomalaiset tarvitsevat ennaltaehkäiseviä ja oikea-aikaisia terveyspalveluja. Keskeinen osa tätä on korkeatasoinen ja saatavissa oleva lääkehoito, sisältäen rokotukset, joka perustuu pitkän tutkimustyön pohjalta syntyviin innovaatioihin.

Vahvempi ennaltaehkäisevyys ja oikea-aikaisuus tarkoittavat suoraan pidempiä työuria vähemmillä katkoilla. Eli suurempaa työpanosta taloudessa ja vahvempaa julkista taloutta. Toisin sanoen, pienempää kasvupainetta erikoissairaanhoidossa ja hoivassa, jossa soten suurimmat kustannushaasteet ovat. Pidemmät työurat auttavat myös paremmin hallitsemaan eläkemenoja, joita aiempaa työkykyisemmät suomalaiset maksaisivat osittain rahastoivan mallimme mukaisesti tekemällä pidempään terveinä töitä, samalla kansantalouden kokonaiskakkua kasvattaen.

EVA:n menosopeutukseen keskittynyt selvitys oli tärkeä puheenvuoro ajankohtaiseen keskusteluun julkisen talouden tilasta. Samaan aikaan talouden vahvalla innovaatiopohjalla sekä eheillä ja pidemmillä työurilla on väistämättä myös keskeinen rooli, kun haemme ikääntymisestä johtuvien kasvavien menopaineiden sekä tulojen välistä tasapainoa. Tässä työssä innovaatioita tuottava lääketeollisuus kokee oman roolinsa kasvun moottorina vahvaksi.