Kallista vai kallisarvoista?

Siihen kytkeytyvät niin lääketiede, taloustiede kuin terveyspolitiikkakin, ja kaikilla lääkkeiden arviointia ja hintoja koskevilla päätöksillä on suora ja suuri vaikutus potilaiden elämään.

Suomalaiset haluavat toimivaa terveydenhuoltoa – ja lääkkeet ovat osa sitä

Viime vuoden lopulla julkaistun kansalaispulssin mukaan hallituksen pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota toimivaan terveydenhuoltoon. ⁽¹⁾ Suomalaiset haluavat panostaa terveyteen ja terveydenhuoltoon, ja lääkkeet ovat oleellinen osa terveydenhuoltoa.

Lääkkeiden hinnat määräytyvät niiden potilaalle ja terveydenhuollolle tuottamien hyötyjen mukaan. Tutkiva lääketeollisuus panostaa uusien lääkehoitojen kehitystyössä sairauksiin, joihin riittävän hyviä hoitoja ei vielä ole olemassa. Innovatiiviset lääkkeet voivat lievittää kipua ja kärsimystä, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja auttaa ihmisiä elämään pidemmän ja terveemmän elämän.

Suomalaisessa Lääkkeen arvo -raportissa tarkasteltiin asiaa esimerkkisairauksissa, joihin on viime vuosina otettu käyttöön useita innovatiivisia lääkkeitä. ⁽²⁾ Tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja aikuistyypin diabeteksessa potilaiden työ- ja toimintakyky koheni merkittävästi samalla, kun potilaskohtaiset kustannukset kasvoivat vain maltillisesti. Tarkasteltujen syöpäsairauksien osalta puolestaan nähtiin tasaista odotettavissa olevan elinajan kasvua. Uudet lääkkeet toimivat.

Kääritään hihat ja neuvotellaan!

Merkittävä edistysaskel innovatiivisten lääkkeiden käyttöönotossa on ollut hintaneuvotteluiden käynnistäminen: ne mahdollistavat lääkeyritysten ja maksajien välillä sopimukset, joilla uusi hoito voidaan ottaa hallitusti käyttöön ja joilla sovitaan lääkkeen arvoa vastaavasta, kohtuullisesta hinnasta. Sopimukset nopeuttavat uusien hoitojen käyttöönottoa ja turvaavat samalla järjestelmän taloudellista kestävyyttä.

Ehdollisessa korvattavuudessa on kysymys hintaneuvottelun suomalaisesta sovelluksesta Kelan korvaamille lääkkeille. Ehdollisen korvattavuuden myötä esimerkiksi avohoidon syöpälääkkeiden käyttöönoton aloittamiseen kulunut aika Suomessa on lyhentynyt puoleen, mikä puolestaan on mahdollistanut tuhansia lisäelinvuosia syöpäpotilaille. ⁽³⁾

Lääkekorvausmenot eivät ole kuitenkaan kasvaneet hallitsemattomasti. Kun ne suhteutetaan korvauksen saajiin, ovat kustannukset pysyneet hallinnassa, ja syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien korvauskustannukset ovat jopa pienentyneet, kun huomioidaan ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut. ⁽⁴⁾ Vuonna 2023 yritykset maksoivat näitä palautusmaksuja 76 miljoonaa euroa takaisin yhteiskunnalle. Ehdollinen korvattavuus siis toimii.
 

Uusia lääkehoitoja tarvitaan

Lääkekehitys vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia ja sisältää aina huomattavan riskin epäonnistumisesta. Onnistuakseen pitää tällä alalla epäonnistua ensin monta kertaa. Uusien lääkehoitojen kehittäminen niihin lukuisiin sairauksiin, joita emme vielä osaa hoitaa riittävän hyvin, rahoitetaan nykyisten lääkehoitojen myynnistä saatavilla tuloilla. Kysymys on viime kädessä tämän innovaatioketjun katkeamattomuudesta.

Lääkkeiden hinnoittelun tulee heijastaa niiden arvoa potilaille, terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Jos hinta ja arvo erkaantuvat toisistaan, ponnistelut uusien hoitojen kehittämisestä eivät keskity niihin sairauksiin, joista on näille tahoille eniten hyötyä.

Viitteet:

1. Valtioneuvosto - Kansalaispulssi, 27.2.2025
2. Lääkkeen arvo -raportti, 27.2.2025
3. Ispor.org, 27.2.2025
4. Kela - Tietotarjotin, 27.2.2025