Kaksikanavainen lääkkeiden arviointijärjestelmä asettaa potilaat epätasa-arvoiseen asemaan

Me lääketeollisuudessa haluamme olla mukana ratkomassa suomalaisen yhteiskunnan haasteita, erityisesti liittyen kestävän terveydenhuoltojärjestelmän rakentamiseen. Heinäkuun areenaviikkoa odotellessa on hyvä hetki tarjoilla esimakua meidän visioimistamme ratkaisuista.

Roche on yksi maailman suurimmista lääke- ja terveysalan toimijoista. Suomessa törmäämme usein seuraavaan haasteeseen: Miten uusimmat lääkeinnovaatiot saataisiin viiveettä niitä tarvitsevien potilaiden käyttöön?

Tieteelliset läpimurrot ja lääkekehitys tarjoavat yhä vaikuttavampia innovaatioita vakaviin sairauksiin. Jotta lääke päätyy laboratoriosta ja kliinisistä tutkimusohjelmista kaikille potilaille, sen on kuljettava hyvin tarkan seulan läpi. Vuosien tieteellisen tuotekehityksen ja Euroopan lääkeviranomaisen (EMA) arvioiman tutkimusnäytön ja myyntiluvan myöntämisen jälkeen on vuorossa kansallisia arviointeja ja päätöksiä muun muassa lääkkeen rahoituksesta. Näitä päätöksiä ohjaa Suomessa lääkkeiden kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä, joka jakaa lääkkeet Suomessa kahteen kategoriaan; avoterveydenhuollon lääkkeisiin ja sairaalalääkkeisiin.

Potilaan itse annostelemat avohuollon lääkkeet rahoitetaan sairausvakuutusjärjestelmästä ja valtion budjetista. Sairaalassa annosteltavat lääkehoidot rahoitetaan vielä tämän vuoden loppuun sairaanhoitopiireistä ja kunnista, ensi vuoden alusta hyvinvointialueilta.

Jako sairaala- ja avohuollon lääkkeisiin on modernien lääkeinnovaatioiden näkökulmasta vanhentunut eikä aina edes yksiselitteinen. Erityisiä haasteita tämä jako aiheuttaa lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiprosesseille. Myyntiluvan jälkeistä arviointia toteuttavat tällä hetkellä useat eri viranomaiset; Fimea, Kela, lääkkeiden hintalautakunta (Hila), palveluvalikoimaneuvosto (Palko) ja sairaaloiden omat arviointiryhmät. Arviointikriteerit eivät ole yhtenäisiä eivätkä sairaalassa käytettävien lääkkeiden osalta ennustettavia. 

Viime kädessä arviointiprosessien hajanaisuudesta ja ennustamattomuudesta kärsii potilas. Nykyinen kaksikanavainen arviointijärjestelmä voi jopa estää potilasta saamasta hänelle välttämättömän lääkehoidon. Terveydenhuollon tulisi taata suomalaisille yhdenvertainen pääsy tehokkaaseen, turvalliseen ja kustannusvaikuttavaan hoitoon silloin kun sille on tarve. Tämän tulisi koskea myös lääkehoitoa.

Me toivomme omalta osaltamme yhteistä ratkaisukeskeistä tekemistä järjestelmän sisällä sekä sen uudistamisen puolesta. Tärkeimpänä päämääränä tulee olla lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin keskittäminen yhdelle viranomaiselle. Tämä olisi järkevää jo niukkojen arviointiresurssien rationaalisen käytön näkökulmastakin. Potilaiden tarvitseman lääkehoidon arvioinnin tulee toteutua yhdenvertaisesti riippumatta lääkkeen annostelumuodosta.

Lääkearviointien yhtenäistäminen vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka vievät oman aikansa. Sillä välin voidaan kuitenkin jo ottaa askelia eteenpäin. Esimerkiksi sairaalalääkkeiden osalta voidaan tiivistää neuvotteluyhteyttä lääkeyhtiöiden ja viranomaisten välillä. Ajankohtakin kehittämistyölle on otollinen - Sote-uudistus on nytkähtänyt juuri eteenpäin, terveydenhuollon monikanavarahoitusta ollaan uudistamassa ja EU:n lääkehoitojen arviointeja (HTA) ollaan yhtenäistämässä.

Tule jatkamaan keskustelua kansamme aiheesta Poriin ja pohtimaan ratkaisuja yhdessä!

Kaisa Tuppurainen, Healthcare Policy Lead
Anna Manner-Raappana, Community Lead, Healthcare Outcome & Value

M-FI-00002772

SuomiAreena 2022: Terveys on tekoja

Tervetuloa kanssamme Poriin keskustelemaan terveydestä keskiviikkona 13.7.
Katso päivän ohjelma.