06.09.2022 | Suvi Rasimus, lakimies
Jokaisen meistä pitäisi kiinnostua myös EU-asioista
EU:n päätöksillä on merkittävä rooli myös kansallisesti ja siksi siellä pitää myös vaikuttaa
Elokuun lopussa pidettiin Turussa jo viides Eurooppa-foorumi, jossa oli esillä ajankohtaisia aiheita, kuten lääkekehitys ja -valmistus sekä datatalous.
Mielenkiintoisten puheenvuorojen lomassa ehdin miettimään, mitä EU merkitsee lääketeollisuudelle ja mitä tutkiva lääketeollisuus taas Euroopalle. Pohdin myös, miten me Suomessa huomioimme EU-tason keskustelua ja aloitteita.
Eurooppa-foorumi oli hyvä esimerkki siitä, miten voisimme käydä eteenpäin vievää keskustelua kansallisesti kiinnostavista teemoista, joissa EU-tason päätöksillä on merkittävä rooli.
Foorumin toivoisi herättävän laajaakin kiinnostusta, mutta ainakaan media ei tuntunut nostavan siellä keskusteltuja teemoja juurikaan esiin. Tämä on harmillista, sillä Sitrankin selvityksen mukaan lähes puolet eduskunnan käsiteltävistä asioista on arvioitu koskevan EU-asioita.
Lääkeala on yksi säännellyimmistä aloista. Toimintaa määrittävät merkittävästi EU:ssa sovitut säännökset ja toimintatavat. Myös globaali taso on aina läsnä. Lääketeollisuudessa eurooppalainen yhteistyö on luontevaa ja tiivistä mm. EU-kattojärjestömme Efpian kautta.
Joulukuussa 2020 julkaistiin EU:n lääkestrategia, jonka tavoitteena on uudistaa lääkealan sääntelykehystä ja tukea tutkimusta ja teknologiaa potilaiden kannalta konkreettisella tavalla.
Strategian ehdotukset sijoittuvat neljän ison teeman alle
- uusien hoitokeinojen löytäminen niihin sairauksiin, joissa emme vielä osaa auttaa potilaita riittävän hyvin
- eurooppalaisen lääketeollisuuden kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden tukeminen
- lääkehuollon kriisinkestävyyden vahvistaminen
- lääkkeiden saatavuuden ja korkealaatuisuuden edistäminen maailmanlaajuisella yhteistyöllä.
Kaikkiaan strategia pitää sisällään yli 50 eri ehdotusta, ja osa niistä on jo toteutunutkin. Tällainen on esimerkiksi EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen HERAn perustaminen.
Lääketeollisuuden kannalta olennaisia ovat varsinkin toukokuussa 2022 annettu komission ehdotus terveystietoalueesta sekä vuodenvaihteessa odotettavissa oleva iso lakimuutospaketti koskien yleistä lääkelainsäädäntöä sekä harvinais- ja lastenlääkkeiden sääntelyä.
Lääkelainsäädännön uudistuksella pyritään vastaamaan useaan lääkestrategiassa mainittuun tavoitteeseen, kuten lääkkeiden parempaan saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen, varsinkin lasten ja harvinaissairauksia sairastavien täyttämättömiin hoidollisiin tarpeisiin, mikrobilääkkeiden kehittämistä koskeviin kannusteisiin sekä lupaprosessien nopeuttamiseen.
Ehdotus terveystietoalueesta luo puolestaan eurooppalaisen infrastruktuurin terveystietojen ensisijaiselle ja toissijaiselle käytölle. Varsinkin jälkimmäinen mahdollistaisi terveystietojen sujuvan hyödyntämisen tutkimustoiminnassa ja parantaisi näin Euroopan kilpailukykyä tutkimusympäristönä. Parhaimmillaan Eurooppaan saataisiin yhä enemmän tutkimusinvestointeja ja työpaikkoja. Ehdotuksen tavoitteena on myös mahdollistaa, että jokaisella on omat terveystietonsa saatavilla missä tahansa EU-jäsenmaassa. Tämä parantaisi olennaisesti ihmisten oikeutta päättää terveystietojensa käytöstä.
EU:n lääkelainsäädännön uudistuksessa ja terveystietoalue-ehdotuksessa korostuvat kriisiaikana havaitut tarpeet. Niiden kautta määrittyy myös, minkä painoarvon Eurooppa ja Suomi asettaa lääkealan innovoinnille ja kilpailukyvylle. Tullaanko vahvistamaan tutkimukselle ja investoinneille ennakoitavaa ja houkuttelevaa maaperää, joka samalla turvaisi tilannettamme kriiseissä. Tai toisaalta, pystytäänkö turvaamaan potilaille heidän tarvitsemansa lääkehoidot mahdollistaen samalla uusien lääkkeiden kehitystyön kannattavuus? Näiden asioiden varmistaminen on tärkeää myös ihan kansallisesta näkökulmasta katsottuna.
EU:n päätöksenteon tärkeys tulee siis tunnistaa. Lääketeollisuus ei voi toimia yksin, vaan on tärkeää varmistaa, että myös viranomaiset ja poliitikot huomioivat EU-tasoiset keskustelut riittävästi ja pitkäjänteisesti luontevana osana muuta toimintaa.
EU-asioissa on myös toimittava paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin kansallisesti linjattavissa asioissa. Tämä on usein haastavaa, koska kansalliset linjaukset usein puuttuvat. Olisi tärkeää panostaa aktiiviseen, ennakoivaan vaikuttamiseen, jossa hyödynnetään eri toimijoiden asiantuntemusta. Se olisi Suomen kaltaisen pienen maan valttikortti ja keinomme saavuttaa haluamiamme lopputuloksia.