Jääkö Life science -alan yhteiskunnallinen arvo piiloon?

Nyt tarvitaan uusi loikka – terveysala tarvitsee uuden kasvu- ja kilpailukykystrategian

Suomi oli vuonna 2014 julkaistulla terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiallaan globaali edelläkävijä. Kansallinen, sektorirajat ja hallituskaudet ylittänyt yhteistyö kantoi myös hedelmää. 

Osaamiskeskusaloitteet, biopankkiverkosto ja muun muassa tietoaineistojen alueelle tehdyt panostukset kasvattivat sekä maamme mainetta että kilpailukykyä. Muun muassa lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina. Vuonna 2021 alan tuotantoinvestoinnit Suomeen lähes kaksinkertaistuivat. 

Nyt on kuitenkin aika ottaa vieläkin isompi loikka eteenpäin! Seuraavassa vaiheessa tarvitaan ketterät prosessit, joilla yhteiskunnan tarpeiden ja tunnistettujen ongelmien ratkomiseksi. 

Kestävä kasvu tarvitsee mahdollistavia rakenteita

Kansainvälisten verrokkimaiden, kuten Hollannin, Ruotsin ja Tanskan esimerkkien innoittamana raportissa ehdotetaan aiempaa missiolähtöisempää kasvustrategiaa Life science -alalle. Tämä tarkoittaa innovaatiotoiminnan ohjaamista yhteisesti tunnistettujen haasteiden ja mahdollisuuksien äärelle. 
Innovaatiotoiminnan ohjaus ei tarkoita yksityiskohtaista päätösten sanelemista, vaan pikemminkin kyse on tavoitellun tulevaisuuden, yhteisen vision ja reitin määrittelemisestä. Käytännössä tämä avaisi myös uusia markkinoita innovatiivisille toimijoille. 

Tämä edellyttää kuitenkin myös julkisen sektorin sitoutumista missiolähtöiseen työskentelyyn, sillä juuri hyvinvointialueet ovat tulevaisuudessa ratkaisevassa asemassa innovatiivisten hankintojen osalta. 

Hankintoja tehdessään alueiden päättäjät määrittelevät myös, millaista arvoa laajemmalla Life science -ekosysteemillä halutaan tuottaa hyvinvointialueiden palveluiden käyttäjille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 

Suomen menestyminen edellyttää johtajuutta ja kansallista tahtoa

Life science -alan yhteiskunnallinen merkitys on paljon tavaravientiä suurempi. Hyvinvoiva ja toimintakykyinen väestö on peruskivi, jonka päälle kaikkien alojen ja koko yhteiskunnan menestys ja kasvu rakentuu.

Lääketeollisuuden tutkimussäätiön rahoittama raportin mukaan Suomella on kaikki edellytykset olla digitalisoituvan Life science -alan kärkimaa – jos vain kansallista tahtoa ja johtajuutta riittää. Nyt jos koskaan Suomessa tarvitaan kestävän kasvun arkkitehtejä, jotta esimerkiksi innovaatioiden käyttöönotto sujuvoituu.

Mikäli tavoitteena on Life science -alan kansainvälinen edelläkävijyys edellyttää se lisäpanostuksia niin sote-alan TKI-toimintaan ja resursseihin kuin kasvua edistävien aloitteiden kansalliseen toimeenpanoon. 

Ensi vuonna aloittavat 21 hyvinvointialuetta ratkovat käytännössä sen, miten Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä suoriutuu ja vertautuu myös kansainvälisesti. TKI-toiminnan rooli ei saa jäädä alueilla lakisääteisten perustehtävien turvaamisen jalkoihin, vaan sille tulee asettaa tarkat tavoitteet ja varmistaa toimintaedellytykset. 

Ville Koiste ja Tatu Laurila