28.04.2023 | Sanna Aunesluoma, toimitusjohtaja
Investoinnit terveyteen, hyvinvointiin ja terveysalaan ovat investointeja Suomen tulevaisuuteen ja ihmisiin
Työ- ja toimintakykyiset, hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän talouden perusta. Siksi hallitusohjelmassa tulee investoida suomalaisten terveyteen vahvistamalla lääkerahoitusta ja toimeenpanemalla lääkeasioiden uudistuksen suunnitelma, vauhdittamalla kasvupolkua terveysalan kasvustrategia 2.0:n kautta ja varmistamalla suomalaisten arkiturvallisuus huolehtimalla lääkkeiden saatavuudesta.
Yhteiskuntamme ikääntyy, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. On aika katsoa kustannusten hallintaa yli hallinnon rajojen ja hallituskausien. On panostettava palveluihin, hoitoihin ja keinoihin, joilla voidaan hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Vaikuttavuus on saatava keskiöön.
Lääkehoidot ovat monelle meistä suomalaisista osa jokapäiväistä terveyttä, ja jopa kriittisiä hengissä pysymisen kannalta. Mikään terveydenhuollon osa ei toimi ilman lääkkeitä, ja lääkkeiden merkitys osana vaikuttavaa terveydenhuoltoa on kiistaton.
Lääkkeisiin satsattu euro tuottaa paljon hyvää ihmisille ja yhteiskunnalle. Samaan hengen vetoon on nostettava esille, että lääkekustannukset ovat olleet jo pitkään terveydenhuollon kokonaismenoista noin 15 %. Samanaikaisesti rokotteilla ja lääkehoidoilla on voitu tutkitusti saavuttaa yhä enemmän hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja ennaltaehkäistä sairauksia.
Oikea-aikainen lääkehoito ja rokotteet ovat keskeisiä keinoja hallita hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksia vähentämällä sairauksien pahentumisesta aiheutuvaa terveyspalveluiden tarvetta ja helpottamalla täten sote-alan huutavaa henkilöstöpulaa.
Lääkkeiden avulla voidaan parantaa yhä useampi sairaus, mutta valitettavasti lainsäädäntömme on jäänyt vuosien taakse pysähtyneeseen tilaan
Selvityksiä on tehty. Nyt on aika kääriä hihat ja siirtyä toimeenpanovaiheeseen. Lääkehoitojen ja rokotteiden rahoitusta tulee vahvistaa, ja vanhentunutta lääkelainsäädäntöä on uudistettava viipymättä. Lääkeasioiden uudistustyö tulee aloittaa uusien lääkkeiden arviointijärjestelmän uudistamisesta - ihmislähtöisesti avo- ja sairaalapuolen arviointi yhtenäistäen. Samalla on varmistettava, että toimeenpano on myös riittävästi resursoitu.
Rokotteiden merkitys tulee kasvamaan tulevina vuosina, ja yhä useampaan sairauteen on tulossa uusia rokotteita. Siksi kansallista rokotusohjelmaa tulee kehittää systemaattisesti kattamaan koko ihmisen elinkaari. Aikuisten ja ikäihmisten rokottamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän.
Terveysala on yksi Suomi tärkeimmistä kasvualoista
Kiperässä taloustilanteessa Suomen on syytä panostaa erityisesti aloihin, joilla on mahdollisuus saada aikaan talouskasvua. Terveysala, sisältäen lääketeollisuuden, on ala, joka voi tarjota yhä useammalle osaajalle töitä ja tuoda Suomeen merkittäviä kansainvälisiä investointeja sekä lisää vientituloja. Ala tuo myös yhteiskunnan kaipaamia korkean tuottavuuden ja arvonlisän työpaikkoja.
Lääketeollisuuden investoinnit ovat kasvaneet parin viimeisen vuoden aikana yli 100 miljoonasta eurosta yli 350 miljoonaan euroon. Suomella on kaikki edellytykset kasvattaa näitä investointeja merkittävästi jatkossakin.
Terveysalalle on saatava uusi, kunnianhimoinen kasvustrategia, ”tutkimuksesta tuotantoon”, joka keskittyy toimeenpanoon. Terveysala on myös nostettava osaksi parlamentaarisen työryhmän TKI-tavoitetta. Lisäksi tutkimustyötä koskevia lakeja, kuten sote-tiedon toisiolakia, on uudistettava tutkimustyön paremmin mahdollistavaksi. Tutkimustyön toimintaedellytykset on varmistettava hyvinvointialueilla.
Suomen tulee myös tulevalla hallituskaudella varmistaa Euroopan unionin kilpailukyky terveysalan tutkimus- ja tuotekehitysympäristönä. Kun Eurooppa pärjää, on Suomella mahdollisuus saada osansa alan kasvusta ja potilailla käyttöönsä uusimmat hoidot.
Lääkkeiden saatavuuden turvaaminen on elintärkeää
Epävakaassa maailmantilanteessa suomalaisen yhteiskunnan on huolehdittava yhteiskunnan toimintakyvystä yhä yllättävämpien kriisien aikana. Puolustusmenojen lisäksi on tärkeää satsata ihmisten arkiturvallisuuteen, kuten kaikkein tärkeimpien lähipalveluiden saavutettavuuteen ja kaikkein kriittisimpien tuotteiden, kuten lääkkeiden, saatavuuteen. Lääkkeiden saatavuustilanne on heikentynyt useista eri syistä, joista yksi on jatkuvasti tehdyt lääkesäästöt.
Huoltovarmuuden kannalta kriittistä on uudistaa velvoitevarastointilaki ja huomioida kaikkien päätösten vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen. Lääkkeet ja rokotteet on tunnistettava kriittisiksi tuotteiksi ihmisten elämän ja hyvinvoinnin kannalta.
Yhteiskunnallisen päätöksenteon ei tule kohdentua vain lyhyen aikajänteen näkökulmaan, vaan Suomen tulee huolehtia siitä, että tämän päivän investoinnit ja panostukset ovat kestäviä myös tuleville sukupolvillemme. Lyhytnäköisestä kuluajattelusta on siirryttävä pitkäjänteisempään päätöksentekoon.
Näistä aiheista lisää:
Sote-digi korjaussarja - kohti vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa
Rokotteet investointina yhteiskuntaan -raportista
Lääkkeen arvo -raportista
Terveysalan jalanjälkiraportti (2021)
Kestävää kasvua Life Science -alalta
Lääketeollisuuden investoinnit 2022