
31.03.2025 | Alvin Liu, toimitusjohtaja, MSD Finland
Investoiminen kestävään tutkimusympäristöön tuo terveyttä
Vuoden 2025 myötä käynnistyi sote-uudistuksen toimeenpanon kolmas vuosi. Tänä vuonna käydään myös järjestyksessä toiset aluevaalit, jotka valottavat meille hyvinvointialueiden toimintaa ja tilannetta.
Vuoden 2023 uudistuksen myötä hyvinvointialueille annettiin tehtäväksi parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta eri puolilla Suomea. Korkealaatuisen ja yhdenvertaisen terveydenhuollon turvaaminen on entistä tärkeämpää nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassamme. Väestön tulee jatkossa pysyä pidempään työelämässä laskevan syntyvyyden vuoksi. Tämä korostaa tutkimusinvestointien merkitystä terveydenhuollon pitkän aikavälin kestävyyden saavuttamisessa ja on erityisen tärkeää alueilla, joilla taloudelliset rajoitteet ovat suuremmat.
Tällä hetkellä hyvinvointialueet vastaavat sekä asukkaidensa perusterveydenhuollosta (avohoito) että erikoissairaanhoidosta (sairaalahoito). Niiden vastuulla on valtion myöntämän rahoituksen kohdentaminen kaikkiin terveyspalveluihin mukaan lukien lääkkeiden rahoitus sairaalalääkkeiden osalta.
Hyvinvointialueilla on keskeinen rooli laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden varmistamisessa. Tämä sisältää sekä perusterveydenhuollon, jossa terveyskeskuslääkärit arvioivat potilaiden tarpeita ja ohjaavat heitä tarvittaessa erikoissairaanhoitoon, että sairaaloissa tapahtuvan hoidon ja lääkkeet.
Hyvinvointialueiden vastuulla on tukea asukkaidensa terveyttä ja työkykyä. Investoimalla tutkimukseen, joka keskittyy näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseen, hyvinvointialueiden on mahdollista pysyä sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoitamisen eturintamassa.
Perusterveydenhuollon osalta yksi tutkimuskohde voisi olla ennaltaehkäisevien palveluiden tehostaminen. Voisimme arvioida esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden vaikutusta:
- Kannustetaan aikuisia ottamaan nykyistä laajemmin heille kohdennettuja rokotteita
- Lisätään perusterveydenhuollon kuvantamiskapasiteettia, jotta sairaalahoitoa vaativat sairaudet löydettäisiin ja voitaisiin hoitaa aiemmin.
Sairaaloissa tutkimus voisi keskittyä syövän hoidon laatumittareihin hyödyntämällä kansallista syöpärekisteriä ja yhteistä tietopohjaa. Syöpä on nykyään Suomen toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen, ja hoidon laadun mittaaminen edistää hoidon yhdenmukaisuutta. Tätä kehitystä tukee myös Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia, jonka STM julkaisee myöhemmin tänä vuonna. Hyvinvointialueet ovat keskeisessä asemassa strategian toteutuksessa. Sairaaloissa tarvitaan jatkuvaa tutkimusta, jotta voidaan taata yhdenvertaisempi pääsy syövän hoitoon ja parantaa hoitotuloksia ajan myötä.
Lääketeollisuus on sitoutunut tukemaan hyvinvointialueita kansalaisten terveyden turvaamisessa ja kannustamaan niitä panostamaan terveydenhuollon tutkimukseen. Tämä tukee innovaatioita, joista hyötyvät niin yksittäiset kansalaiset kuin Suomi yhteiskuntana.
Lähde: Which countries have the oldest populations in the world? | World Economic Forum