Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee terveitä ja työkykyisiä ihmisiä – lääketieteen kehitys tarjoaa mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseen

Suomessa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana joka kolmas ⁽¹⁾. Uudet toimintatavat ovat välttämättömyys, kun jatkossa entistä pienemmän työikäisen väestön pitäisi pystyä huolehtimaan entistä suuremmasta määrästä ikääntynyttä väestöä.

Lääketieteen kehityksen hyödyntäminen tarjoaa ratkaisun ihmisten työ- ja toimintakyvyn lisäämiselle ilman, että työntekijöitä tarvitaan lisää. Monissa tautiryhmissä, kuten MS-taudissa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa, joissa lääkehoidot ovat viime vuosina kehittyneet, on nähtävissä, miten samalla tarve kuntoutukselle, vammaisetuuksille, sairauspäivärahalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt ⁽²⁾. Ihmiset siis säilyttävät työ- ja toimintakykynsä aiempaa pidempään. On tärkeää, että Euroopassa tutkitaan ja kehitetään jatkossakin uusia lääkehoitoja, ja vaikuttavat hoidot myös otetaan käyttöön. Lisäksi kun lääkkeitä tutkitaan ja valmistetaan Euroopassa, samalla luodaan paitsi terveyttä myös investointeja, työpaikkoja ja vientituloja.
 

Kerätään ja hyödynnetään tosielämän tietoa hoitojen arvioinneissa

Keskeinen pullonkaula uusien vaikuttavien hoitojen käyttöönotossa on lääkehoitojen arvon kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen. Haasteeseen voidaan vastata lisäämällä niin sanotun tosielämän tiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Käytännössä kyse on esimerkiksi sen seuraamisesta, miten tarjottu hoito vaikuttaa potilaan sairauden kehitykseen, elämänlaatuun, palveluiden käyttöön ja työ- ja toimintakykyyn. Suomessa terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen tarjoaa tähän jatkuvasti parempia välineitä. Kun tietoa kerätään ja se on hyödynnettävässä muodossa, eri hoidot pystytään kohdentamaan juuri niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät. Samalla terveydenhuollon rajalliset resurssit käytetään entistä järkevämmin.

Erityinen tarve hoitojen vaikuttavuuden arvioimiselle liittyy pitkälle kehittyneisiin, niin sanottuihin ATMP-hoitoihin (Advanced Therapy Medicinal Products). ATMP hoidoilla tarkoitetaan geeni- ja soluterapiassa käytettäviä valmisteita tai kudosmuokkaustuotteita, joiden odotetaan tuovan hoitovaihtoehtoja sairauksiin, joihin ei tällä hetkellä ole hoitoja tai niitä on hyvin rajatusti. ^{(3, 4)} Nämä monimutkaiset ja usein hyvin yksilölliset hoidot ovat jopa kertaluonteisia, ja niiden tarkoitus on esimerkiksi pysäyttää vakavan sairauden eteneminen tai kumota sen aiheuttamia muutoksia. Tällaisten hoitojen arvioimisessa tulisi huomioida niiden erityispiirteet suhteessa tavanomaisiin lääkehoitoihin, joita voidaan valmistaa sarjatuotantona ja joita potilas saattaa esimerkiksi tarvita koko elämänsä ajan. 

ATMP-hoitojen käyttöönotto on tärkeää, jotta lääketieteen kehittyminen ja uudet innovatiiviset hoidot saadaan hyödyttämään potilaita tasa-arvoisesti. Samalla terveydenhuoltojärjestelmämme on kyettävä entistä paremmin arvioimaan näiden uudentyyppisten hoitojen arvoa potilaalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle ja koko yhteiskunnalle. Koska kyse on harvinaisista sairauksista ja kehittyneistä hoidoista, arviointiosaamisen vahvistamisessa kannattaa tehdä yhteistyötä eurooppalaisella tasolla. Hoitojen rahoittamiseksi puolestaan tarvitaan uudentyyppisiä sopimusmalleja lääkeyritysten ja yhteiskunnan välillä. Yksi ratkaisu ovat riskinjakosopimukset, joissa yhteiskunta maksaa saavutetuista hoitotuloksista yksittäisen hoitokerran sijaan

Terveydenhuollon resurssipaineen keskellä ymmärrys terveydenhuollon tuottamasta arvosta uhkaa jäädä säästöpuheen alle. Kuitenkaan ikääntymisen haaste ei ratkea säästämällä vaan lisäämällä terveydenhuollon vaikuttavuutta ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Lääkehoitojen lisäksi on tärkeää lisätä ymmärrystä myös muiden terveydenhuollon menetelmien arvosta ja vaikuttavuudesta. On kaikkien etu, että rajalliset resurssit käytetään tavalla, joka turvaa potilaiden laadukkaan hoidon myös tulevaisuudessa.

Lähteet:
1. Sohlman P (2023) Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä. Vierailtu 3.4.2024.
2. Nordic Healthcare Group. Lääkkeen arvo raportti. Vierailtu 3.4.2024.
3. Salmikangas P (2011) Pitkälle kehitetyistä terapioista uutta toivoa sairauksien ja kudosvaurioiden hoitoon. Sic!-lehti. 2011:3. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
4. Palomäki T (2017) Kehittyneet terapiat – merkittävä lisä tulevaisuuden lääkehoitoon. Sic!-lehti. 2017:2. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.