FinnGen viitoittaa tietä ison mittaluokan kansainväliselle tutkimusyhteistyölle

Vuoden 2017 lopulla julkistettiin FinnGen, tähän asti suurin Suomeen sijoittuva kansainvälinen tutkimusyhteistyöhanke lääketieteessä. FinnGen tähtää uuden tiedon synnyttämiseen sairauksien syntymekanismeista, erityisesti siitä, mikä merkitys tässä on perimätiedolla. Hankkeessa on mukana tusinan verran kansainvälisiä lääkeyrityksiä, biopankkien välityksellä koko suomalainen terveydenhuolto, tutkijoita Suomesta ja ulkomailta sekä koko joukko pieniä alan start up -yrityksiä. Monivuotisen hankkeen rahoitus on yli 80 miljoonaa euroa. 

Miten tässä näin pääsi käymään – kysyntä ja otolliset tutkimusolosuhteet kohtasivat 

Lääkekehitykseen liittyy monenlaisia paineita: uusien lääkkeiden kehityskustannukset kasvavat jatkuvasti ja samalla kehittämiseen vaadittu aika säilyy pitkänä. Yhden uuden lääkkeen kehitys maksaa yli pari miljardia ja kestää keskimäärin yli kymmenen vuotta. Osumatarkkuus on myös alhainen: vain joka kymmenestuhannes molekyylikandidaatti päätyy lopulta potilaille asti uutena lääkkeenä. Lääkeyhtiöt ovat nähneet terveysdatan yhtenä mahdollisuutena ratkaista näitä haasteita. Kysyntä FinnGenin tapaiselle hankkeelle on siten ollut sopivasti olemassa. Suomi on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toki vastaavia hankkeita on muuallakin maailmassa. 

Suomi ammentaa runsaasti hyötyjä FinnGenistä. Kaikki FinnGenissä kerättävät aineistot palaavat takaisin biopankkeihin, suomalaisten tutkijoiden ja kliinikoiden hyödynnettäväksi. Tämä kehittää terveydenhuoltoa ja hyödyttää potilaita. FinnGen on myös investointina mittava, joten sen taloudellinen jalanjälki näkyy. Suomalaiset startup-yritykset saavat suoria kontakteja globaaleihin yrityksiin. Tämä voi näkyä startuppien kasvun nopeutumisena ja kansainvälistymisenä. 

FinnGenin perusta lepää suomalaisen terveysrekisteritiedon päällä. Käytännössä hanke on erilaisten rekisteritietojen yhdistämistä uudella tavalla ja tämän pohjalta tapahtuvaa uuden tiedon luomista ja oppimista. Jos kykenemme aikaansaamaan näin mittavan ja hyötyjä tuottavan hankkeen, kannattaa kysyä, miten kaikkea tätä voisi jatkaa ja myös kasvattaa? Lääkeyhtiöt toimivat globaalilla skaalalla ja hakeutuvat yhteistyöhön vain kaikkein kilpailukykyisimpien kumppanien kanssa. Siksi Suomessa tulisi jatkuvasti tähytä, miten toimintaympäristöä voisi kehittää eteenpäin. Tavoitteena voi olla vain ykkössija. 

Terveysdata helpommin saataville 

Findata on Suomessa THL:n yhteydessä toimiva uusi viranomainen, jonka ympärille rakennetaan uutta terveysdatan hyödyntämisen ekosysteemiä. Findata perustettiin, jotta terveysdataa on aiempaa selvästi vaivattomammin – ajallisesti ja ennakoidusti – saatavissa tutkimustoimintaan. Tämä lupaus pitää lunastaa. 

Suomi ei saa tästä mahdollisuudesta irti parasta hyötyä, jos suomalainen osaaminen – tutkijat, kliinikot, startupit – ei osallistu terveysdatan tutkimukselliseen hyödyntämiseen. Tämän varmistamme sillä, että panostamme perus- ja kliiniseen tutkimukseen sekä kehitämme terveysalan startup-toimintaa. Tähän kaikkeen on jo olemassa väline: terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Se luo pohjaa tarvittaville poliittisille toimenpiteille, joilla osaamista vahvistetaan. Strategialle ollaan parhaillaan laatimassa jatkoaskeleita. Osaamispanostukset on turvattava rahoituksella. Suomen ei pidä jäädä vain raaka-aineen tuottajaksi. 

Tekijöitä on toki muitakin. Olennaista on, että jatkamme sillä johdonmukaisella tiellä, joka sosiaali- ja terveysministeriön johdolla joitakin vuosia sitten asetettiin. Edessä olevan tien on oltava kansainvälisille toimijoille ennustettava. Sillä rakennetaan luottamusta ja uskottavuutta. Niitä tarvitaan, koska FinnGenin kaltaisia isoja yhteistyöhankkeita kärkkyy kasvava joukko kilpailijoita.