17.06.2024 | Riitta Työläjärvi, asiantuntijalääkäri, SAK
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – kattava aikuisten rokotusohjelma lisäisi hyvinvointia ja edistäisi työkykyä
Ikääntyvä väestö kasvattaa Suomen terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia. Jo 42 prosenttia suomalaisista on yli 50-vuotiaita. Vastustuskyky heikkenee iän myötä, mikä lisää infektioiden riskiä. Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa edistää työikäisten työkykyä ja vähentää sairastavuutta.
Lisääntyvä sairastaminen vaikuttaa työikäisiin usealla tavalla. Sairauspoissaolot työpaikoilla maksavat noin 400 euroa päivässä, ja avainhenkilöiden tapauksessa vielä enemmän. Työurien jatkuessa pidempään työikäiset itse sairastavat enemmän. Jo työelämästä poistuneiden tuen ja omaishoidon tarve kasvaa. Ikääntyneen infektiosairaudesta seuraa usein yleiskunnon laskua, joka puolestaan johtaa kasvavaan hoivan tarpeeseen. Estettävissä olevien infektiotautien ja niiden liitännäissairauksien hoidon kustannukset katetaan pitkälti verovaroin. Tästäkin syystä ennaltaehkäisyyn on panostettava.
Vaikuttavia ennaltaehkäiseviä keinoja on rajallinen määrä, mutta rokotuksilla on vankka, näyttöön ja tutkimukseen perustuva asema infektiotautien torjunnassa. Rokotuksilla voidaan vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta aikuisväestössä, vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja pienentää sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien riskiä. Rokotukset myös suojaavat väestön työ- ja toimintakykyä sekä vähentävät omasta tai läheisen sairaudesta johtuvia poissaoloja.
Ennaltaehkäisy esimerkiksi rokotusohjelman muodossa on tapa lisätä ihmisten hyvinvointia, vähentää terveydenhuollon painetta ja edesauttaa työikäisten työkykyä. Infektiotautien vähentäminen on myös eettinen ja työsuojelukysymys. Rokotehyötyjä arvioitaessa olisi lisäksi otettava huomioon myös vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeiden määrään, lääkehoitojen kustannukset, matkakorvaukset jne. Sairaudet ovat usein myös työttömien työllistymisen este.
Uusien ja kehitteillä olevien rokotteiden ansiosta voidaan vähentää muun muassa influenssan, pneumokokin, vyöruusun ja rs-viruksen aiheuttamaa tautitaakkaa, terveydenhuollon kuormitusta ja muita haittoja yhteiskunnalle. Kansallista arviointiprosessia tulee nopeuttaa, jotta uudet rokotevalmisteet saadaan nykyistä nopeammin käyttöön. Hankintaprosesseja ja tarvittaessa myös lainsäädäntöä uudistamalla rokotteita voidaan tarjota laajasti niistä hyötyvälle väestönosalle joko maksutta tai maltillisin kustannuksin.
Rokottaminen ei ole kuluerä, vaan investointi. Onko Suomella varaa jättää aikuisväestöä rokottamatta?
Riitta Työläjärvellä ei ole rokotteisiin liittyviä sidonnaisuuksia.
