20 vuotta lääketeollisuutta – pohdintoja työn merkityksestä ja terveemmästä maailmasta

30.10.2020 | Matthew Iles, toimitusjohtaja, AbbVie Oy Suomi

20 vuotta lääketeollisuutta – pohdintoja työn merkityksestä ja terveemmästä maailmasta

Olen ollut lääketeollisuudessa töissä 20 vuotta ja koko urani ajan ollut hyvin kiitollinen siitä, että päädyin tälle alalle. Lääkealalla työskentely on ollut juuri niin dynaamista, kansainvälistä, tieteellisesti orientoitunutta ja merkityksellistä kuin toivoinkin.

Valmistuttuani kemistiksi vuonna 2000 aloitin lääkealan urani tutkimuspuolen tehtävissä laboratoriossa, josta sitten siirryin kliinisten tutkimusten tehtävien kautta kaupalliselle ja hallinnolliselle puolelle. Työtehtävät ovat olleet monipuolisia ja niissä onnistuminen on edellyttänyt jatkuvaa oppimista. Olen nauttinut työskentelystä isoissa kansainvälisissä yrityksissä, joissa saa viikoittain työskennellä eri maista kotoisin olevien kollegoiden kanssa.  

Lääkealan työntekijöitä tuntuu yhdistävän kotimaasta tai yrityksestä riippumatta korkea osaaminen, yhteistyöhalu ja intohimo työhön. On ollut hyvä huomata, että koronakriisin aiheuttama työmatkustuksen loppuminen ei ole vähentänyt juurikaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja tehokkuutta. 

Parasta ja palkitsevinta työssä on kuitenkin ollut yhteistyö suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten kanssa terveydenhuoltomme kehittämiseksi. Tätä kautta on ollut mahdollisuus myös todistaa läheltä, miten alati kehittyvät lääkehoidot ovat parantaneet tuhansien suomalaispotilaiden elämää.  

Näihin kahteen vuosikymmeneen on mahtunut kymmenien lääketieteellisten läpimurtojen eteneminen uusiksi paremmiksi lääkkeiksi lukuisilla erikoisaloilla. On hienoa nähdä, miten kansainvälisen lääketeollisuuden valtavat resurssit tutkimukseen ja tuotekehitykseen auttavat yksittäisiä potilaita yhtä lailla niin Suomessa kuin esim. Saksassa, Thaimaassa ja Yhdysvalloissa. 

Kansainvälisten lääkeyritysten tytäryhtiöt Suomessa ovat välttämättömiä, jotta uudet lääkkeet saadaan suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän jakelun ja korvattavuuden piiriin. Keskeinen osa missiotamme on myös kouluttaa terveydenhuollon toimijoita Suomessa, jotta kullekin potilaalle osataan valita optimaalisin lääke kuhunkin tilanteeseen, ja niitä osataan käyttää oikein. Oikea lääkkeen käyttö parantaa myös hoidon kustannusvaikuttavuutta. 

AbbVie toimii hyvin aktiivisesti mm. immunologian (esim. reuma-, iho- tulehdukselliset suolistosairaudet) ja hematologian (esim. krooninen lymfaattinen leukemia) terapia-alueilla uusia parempia lääkehoitoja etsien ja kehittäen. Ilolla ja ylpeydellä voin todeta, että merkittäviä edistysaskeleita on tapahtunut ja viimeisen vuoden aikana olemme saaneet myös suomalaisten potilaiden käyttöön uusia lääkeaineita mm. psoriaasin ja reuman hoitoon.

AbbVien Suomen -organisaation työn merkitys konkretisoituu, kun kuulemme lääkäreiltä potilastapauksista, joissa esim. kroonista vakavaa sairautta sairastava potilas on monen eri lääkekokeilun jälkeen saanut hyödyn uudesta lääkkeestä ja on taas liikunta- ja työkykyinen.   

Työ on kuitenkin vielä kesken. Lääketieteen kehitys avaa meille jatkuvasti täysin uusia näkymiä ja mahdollisuuksia, mutta nk. ”unmet medical need” on monessa vakavassa sairaudessa vielä merkittävä. Itse asiassa edelleen on lukuisia vakavia sairauksia, joihin ei ole vielä onnistuttu kehittämään toimivia lääkehoitoja parantavista lääkehoidoista puhumattakaan.  

Covid-19 pandemia on nostanut esiin lääketieteen kehityksen ja globaalin yhteistyön merkityksen ihmiskunnalle. Me lääkealan työntekijät työskentelemme osaltamme yhdessä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa tässä haastavassa tilanteessa, eikä meidän tarvitse kaukaa etsiä merkityksellisyyttä työllemme. 


FI-ABBV-200077/10.2020